Ei meistä ikinä enää mitään tule. En voi luottaa siihen mieheen enää ollenkaan vaikka kuinka haluaisin. Joten mikä järki tässä on enää pitkittää tätä piinaa. Ilman luottamusta ei voi olla suhdetta. End of story.

Nyt vaan pitää keskittyä omaan hyvinvointiin ja parantaa taas kaikki avautuneet haavat.

Luulin että oltais oltu täydellinen pari ja nii me kai oltiinkiin, joskus.

Ikävä Oikeeta ja karvapalloo, en tuu enää koskaan näkemään sitäkään..

Mutta siirrytäämpä mukavempiin asioihin.

Olin viime torstaina eli ystävänpäivänä juopottelemassa Huippiksen kanssa, pitkästä aikaa!! Ja oli ihan sika hauskaa!! Pitää yrittää ruveta käymään useimminkii tuulettumassa. Nyt on kyllä semmonen työputki päällä että ei hirveesti jouda. Mut näkyypähän se onneks palkkapussissa taas. En mä mikään työnarkomaani oo, mut en jaksa märehtiä näitä asioita kotona, hullukshan mä siinä tulisin. Parempi vaan hukuttaa nää asiat.

Kohta olis maalauskii valmis. Enää kaks seinää jäljellä, jippii! Pääsen sit sisustamaan tän huushollin ihan kunnolla oman näköseks.

Toivottavasti Oikee antaa olla mun rauhassa. Vaikka välillä mä toivon että se soittais tai laittas viestiä. Mut tiedän myös sen, että jos se laittaa viestiä tai soittaa mulle tulee aivan järkyttävä itkukohtaus ja ahistus.. Miehet!!