Nyt on sitte maalit hankittu. Viikonloppuna maalaamaan! Hihii, oon odottanu tätä jo!

Oon nyt kitannu noita seiniä jo kahteen otteeseen tän illan aikana ja ne vaan imee tota mönjää. Pitää huomenna vielä levitellä sitä.

Ikävä Oikeeta. Ei olla melkein kahteen viikkoon nyt nähty ja eikä varmaan ensviikollakaan nähdä jos se on Oikeesta kiinni. Ei se taida edes halua mua nähdä, ehkä parempi niin että ei nähäkkään. Saadaan miettiä asioita iha rauhassa, mut tuskimpa Oikee mitään edes miettii. Sillehän tää kaikki oli tosi helppoo, varsinkii toi välinpitämättömyys, kylmyys ja uusavuttomuus.

Voi ku Oikee olis kaiken tajunnu. Se pilas ihan kaiken eikä edes sitä ite oo tajunnu. Mun syyks edelleen vierittää tän kaiken. Mut toisaalta, mähän se lähin ja jätin sen yksin. Olis varmaa pitäny jäähä tohon paskaan makaamaan nii Oikee olis ollu tyytyväinen ja olis voinu jatkaa tota perseilyään. Mut näyttää se sitä jatkavan ilman muakii.

Olis vaan nii kiva luottaa taas siihen ihmiseen, mut en mä tiijä. En taida enää pystyä. Ehkä meitä ei sitte oltu edes luotu yhteen, ehkä olis pitäny jäädä Kuopioon eikä muuttaa tänne. Mut niin ku aikasemminkii oon kirjottanu, en kadu mitään. Jossain vaiheessa olisin kumminkii lähteny Kuopiosta, se oli suunnitelmissa ollu jo pitkään.

Oikee on mulle edelleen tärkeä ja rakas. Toivottavasti mä oon ollu sille edes yhen kerran tärkeä ja rakas, tuskin.